Simex BA-600/480/150 Modifiointiohje

Pari varoitusta!

1. Luonnollisesti en ota vastuuta jos onnistut rikkomaan Simexisi tällä ohjeella, mutta olen itse tehnyt saman operaation kahdelle yksilölle, eikä kumpikaan ole siitä suuttunut. Muutenkin näitä muutoksia on pidettävä perustiedot komponenttien juottamiseen vaativana. Jos et ole ikinä ennen rakennellut mitään, suosittelen, että käännyt sellaisen henkilön puoleen, jolla on kokemusta komponenttien juottamisesta ja irroittamisesta piirilevyltä.

2. Varoitus liittyy refleksi- tai passiivisäteilijäkotelon käyttöön. Aliäänisuodin katoaa boost-piirin poiston myötä joten sitä suojaa elementin pohjaamiselle ei enää ole. Toistokaista ulottuu lähelle tasajännitettä, luullakseni -3 dB on parin hertsin luokkaa.

Se varoituksista ja asiaan:

Tyypillisimmät muutostarpeet lienevät jotain seuraavista:

Esitän tässä em. modifikaatioiden mitoituksen yksityiskohtaisesti, jolloin lukija pystyy itse soveltamaan ohjetta omiin tarpeisiinsa, sen sijaan että kertoisin valmiiksi pureskeltuna komponentit, jotka eivät sovi kellekkään. Esitän myös analyysin alkuperäisistä suodinkytkennöistä sekä kaavan, jolla voi laskea taajuusvasteen sekä yli(subsonic)- että alipäästösuotimelle.
Simex BA-480 on soveltuvin osin lähes samanlainen, joten esitän siitä osien vastaavuustaulukon, josta ohjeen saa sovitettua myös sille.

Koska olen saanut paljon kyselyitä komponenttiarvojen laskemisesta, olen päättänyt hiukan luistaa alkuperäisestä suunnitelmasta olla suosittelemasta mitään tiettyä modifikaatiota. Esimerkkimodifikaatioita löytyy tämän dokumentin lopusta. Hiukan apua saattaa olla tekemästäni Excel-taulukosta, jolla voi laskeskella taajuusvastetta suotimien osalta, ja kokeilla mitä komponenttiarvojen muutokset vaikuttavat.

Olen myös tutustunut BA-150:n sisuskaluihin äskettäin, joten siitäkin voisin kirjoittaa, jahka ehdin. Kytkentä on jälleen hyvin samantapainen, ainoastaan komponenttireferenssit poikkeavat.

Allekirjoittanut haluaa kiittää Antti Jylkkää BA-480:n alipäästön suodinkomponenttien sijaintikuvan toimittamisesta.


Alkuperäisen boost/subsonic-kytkennän analyysi

Alkuperäinen kytkentä on seuraavanlainen:



Alkuperäinen kytkentä on toisen asteen Sallen-Key-tyyppinen ylipäästö. Texas Instrumentsin sovellustiedote " Analysis of the Sallen-Key architecture " sisältää kytkennän analyysin.

Kytkentä on mitoitettu em. sovellustiedotteen kohtaa 4.2. soveltaen. Kytkennän vahvistus on asetettu ykköseksi, josta saadaan seuraavat merkinnät:
R24 = mR, R23 = R, C13 = C ja C14 = nC. Kytkennässä vakion n arvo on C14/C13, eli n=1. Vastaavasti m = R24/R23, eli m=180k/18k=10. Q-arvo voidaan määrittää vakioiden m ja n avulla:

    sqrt(m*n)   sqrt(10*1)    3.1623 
Q = --------- = ---------- =~ ------ =~ 1.5811
     n + 1        1 + 1         2

Suotimen Q-arvo on tunnetusti sen korostus ominaistaajuudellaan. Simexin suodin korostaa siis 20*lg(1.5811) =~ 4 dB ominaistaajuudellaan.

Ominaistaajuus voidaan laskea sovellustiedotteen perusteella kaavasta

            1                         1
fc = ------------------ = --------------------------- =~ 27.96 Hz
     2*PI*R*C*sqrt(m*n)   2*PI*18e3*100e-9*sqrt(10*1)

Korostuksen huipputaajuus ei ole kuitenkaan sama kuin suotimen ominaistaajuus. Lisäanalyysi on esitetty kirjassa Filter Design For Signal Processing, Lutovac M. D, Dejan, V. T., Evans, B. L., Prentice-Hall, 2001.

Em. kirjan sivulla 145 suotimen korostuksen maksimiarvo saadaan kaavasta (4.20):

               Q                  1.5811
Gpeak = ----------------- = ------------------------ =~ 1.67 => 4.44 dB 
        sqrt(1-1/(4*Q^2))    sqrt(1-1/(4*1.5811^2))
ja korostushuipun taajuus kaavasta
              fc                    27.96 Hz 
fpeak = ----------------- = ----------------------- =~ 31.26 Hz
        sqrt(1-1/(2*Q^2))   sqrt(1-1/(2*1.5811^2))
-3 dB pisteen taajuus korostuksesta riippumatta saadaan kaavasta
                                   
f3 = sqrt(fp^2*(1/(2*Qp^2)+sqrt(1-4*Qp^2+8*Qp^4)/(2*Qp^2)-1))

   = sqrt(27.96^2*(1/(2*1.5811^2)+sqrt(1-4*1.5811^2+8*1.5811^4)/(2*1.5811^2)-1))

   =~ 19.38 Hz

Kytkennän taajuusvasteen itseisarvo voidaan laskea halutulle taajuudelle kaavasta
                   f^2                                       f^2
G(f)  = ------------------------------- = ------------------------------------------
        sqrt(f^2*(fc/Q)^2+(f^2-fp^2)^2)   sqrt(f^2*(27.96/1.5811)^2+(f^2-27.96^2)^2)
josta muutamalla desibeleiksi (eli otetaan lasketusta luvusta kymmenkantainen logaritmi ja kerrotaan 20:llä) saa laskettua taajuusvasteen. Yhdistämällä tähän alipäästösuotimen taajuusvasteen, voi laskea koko vahvistimen taajuusvasteen mille tahansa taajuudelle, hyvällä tarkkuudella.


Alkuperäisen alipäästösuotimen analyysi

Alkuperäinen suotimen kytkentä on seuraava:



Kuten myös ylipäästösuotimen tapauksessa, kytkennän vahvistus on 1. Koska kytkennän vastus koostuu potentiometrin ja kiinteän vastuksen sarjaankytkennästä, merkataan Ra = R1+P1a ja Rb = R2 + P1b.

Em. sovellustiedotteen perusteella saadaan tällöin seuraavat relaatiot: Ra=mR, Rb=R, C2=C ja C1=nC. Oletetaan säätö säädetyksi minimitaajuudelle. Potentiometrien P1a ja P1b arvo on 20k ja vastusten R1 ja R2 arvo on 8.2k. Siispä Ra = Rb = 8.2k + 20k = 28.2k. Näin ollen m = 1. Vastaavasti vakion n arvo on n = C1/C2 = 120 nF/82 nF = 1.4634.

Suotimen Q-arvo (kaikissa potentiometrin P1 asennoissa sama) saadaan kaavasta

    sqrt(m*n)   sqrt(1*1.4634)   1.20972
Q = --------- = -------------- = ------- = 0.60486
      m + 1         1 + 1           2
Kytkennän ominaistaajuus (säätö minimissä) saadaan kaavasta
                1                         1
fc_min = ----------------- = -------------------------------- = 56.90 Hz
         2*PI*R*C*sqrt(m*n)  2*PI*28.2e3*82e-9*sqrt(1*1.4634)
Ja maksimissa
                1                         1
fc_max = ----------------- = ------------------------------- = 195.66 Hz
         2*PI*R*C*sqrt(m*n)  2*PI*8.2e3*82e-9*sqrt(1*1.4634)
-3 dB taajuus minimissä saadaan kaavasta:
f3_min = fc_min * Sqrt(1-1/(2*Q^2)+1/2*Sqrt((1-4*Q^2+8*Q^4)/Q^4))

       = 56.90 Hz * Sqrt(1-1/(2*0.60486^2)+1/2*Sqrt((1-4*0.60486^2+8*0.60486^4)/0.60486^4))

       =~ 47.55 Hz
vastaavasti maksimissa:
f3_max = fc_max * Sqrt(1-1/(2*Q^2)+1/2*Sqrt((1-4*Q^2+8*Q^4)/Q^4))

       = 195.66 Hz * Sqrt(1-1/(2*0.60486^2)+1/2*Sqrt((1-4*0.60486^2+8*0.60486^4)/0.60486^4))

       =~ 163.52 Hz
Alipäästösuotimen taajuusvasteen itseisarvo, kun fc ja Q on määritetty, voidaan laskea kaavasta:
                  fc^2
G = --------------------------------
    sqrt(f^2*(fc/Q)^2+(f^2-fc^2)^2)
jossa fc on kytkennän ominaistaajuus laskettuna jollekkin potikan asennossa. Taajuusvaste saadaan sitten laskettua ko. asennolle. Josta muutamalla desibeleiksi (eli otetaan lasketusta luvusta kymmenkantainen logaritmi ja kerrotaan 20:llä) saa laskettua taajuusvasteen.


Subsonic/boostin vaihtaminen 12 dB/okt alipäästöksi

1. Mitoitus

1.1. Päätä ensin mistä haluat alkamaan tuon ylimääräisen 12 dB/okt suodatuksen. Nimitetään tätä taajuutta tunnuksella fc. Q-arvo on helpointa valita 1/sqrt(2):ksi, eli 0.707:ksi joten tällä taajuudella lisäsuotimen vaimennus on -3 dB, ja jyrkkyys kasvaa nopeasti 12 dB/okt arvoon tämän taajuuden yläpuolella. 100 Hz on hyvä oletusarvo, voit kyllä vaihtaa myöhemmin vastuksia, jos se ei tunnu hyvältä.

1.2. Valitse kondensaattorin arvo. Tähän kohtaan joudut palaamaan myöhemmin, jos vastukset tulivat liian pieneksi/suureksi. 100 nF on hyvä lähtöarvo. Nimitetään tätä kondensaattoria tunnuksella C. Tarvitset 3 kpl samanlaista kondensaattoria.

1.3. Laske vastuksen arvo kaavasta

R = 1/(2*pi*sqrt(2)*C*fc)

1.4. Jos vastus R on väliltä 10k - 100k, niin kaikki on hyvin. Muussa tapauksessa jos vastusarvo tuli yli 100k, isonna kondensaattoria, muussa tapauksessa pienennä kondensaattoria. Pyöristä lähimpään saatavaan E12 vastusarvoon. Tarvitset 2 kpl näitä vastuksia. Voit laskea täten saadun suodatustaajuuden kaavalla

f = 1/(2*pi*sqrt(2)*R*C)

2. Komponenttien vaihtaminen

2.1. Irroita kaikki ruuvit suodinpiirilevyn kohdalta vahvistimen "paraatipuolelta".

2.3. Irroita piirilevy siitä mustasta kehyksestä hienovaraisesti puukolla leikkaamalla piirilevyn ja mustan kehyksen välistä. Ellei levy ala irtoamaan, tarkista, että kaikki ruuvit ovat todellakin irti. Levyn pitäisi irrota aika helposti, jos ruuvit ovat irti.

2.4. Paikanna ja irroita komponentit C13, C14, R23 ja R24 piirilevyltä:



Tuolta seutuvilta tarkempi kuva:


Komponentit irroitettuna:

2.5. Juota äsken lasketut vastukset R C13 ja C14 paikalle:

2.6. Juota yksi kondensaattori R24 paikalle sekä kaksi kondensaattoria rinnankytkettynä R23 paikalle:



Kuvassa on käytetty erilaisia kondensaattoreita, mutta niiden nimellisarvot ovat samat, tehkää te siistimmin (älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin opetan!).

3. Sitten ei kun vaan piirilevy paikalleen ja kuuntelemaan.


Subsonicin korostustaajuuden/voimakkuuden muuttaminen

Komponentit ovat samat kuin alipäästösuotimen tapauksessa.

1.Valitse ensin korostuksen määrä ja taajuus. Mitä suurempi korostus, sitä kapeammalla taajuusalueella se vaikuttaa. Suuri korostus huonontaa myös transienttitoistoa, sitä enemmän mitä suurempi on korostus. Merkataan korostuksen määrää desibeleinä tunnuksella Gpeak_dB ja korostustaajuutta tunnuksella fpeak. Korostusarvon on oltava positiivinen. Erikoistapauksena saadaan 2. asteen butterworth-ylipäästösuodin, jos korostusmäärä on 0 dB (vahvistus Gpeak=1).

2.Lasketaan tarvittava suotimen ominaistaajuus (fc) ja Q-arvo (Qp). Muunnetaan ensin tarvittava korostusmäärä absoluuttiarvoksi:

Gpeak = 10^(Gpeak_dB/20) 
Aiemmin mainitusta yhtälöstä ratkaistaan ensin Q-arvo maksimiarvon funktiona ja saadaan:
     Sqrt(Gpeak^2+Sqrt(Gpeak^4-Gpeak^2))
Qp = -----------------------------------
                Sqrt(2)
Sen jälkeen lasketaan ominaistaajuus fc äsken lasketun Qp:n ja fpeak:in avulla:
fc = fpeak * Sqrt(1-1/(2*Qp^2))

3. Valitaan kondensaattoreiden arvo C ja lasketaan vastusten R23 ja R24 arvot. Tämä kondensaattori C tulee C13 ja C14 tilalle. Kannattaa kokeilla laskea vastusten arvot oletuskondensaattoreilla, C13 ja C14. Molemmissa modifioimissani yksilöissä kondensaattorit C13 ja C14 olivat arvoltaan 100 nF.

Kondensaattorit kannattaa pitää samanarvoisina, siispä n=1. Täten vakio m määrää Q-arvon:

m = 4*Qp^2
Kun vakio m on määritetty, voidaan laskea vastuksen R arvo, joka on sama kuin vastuksen R23 arvo:
                 1
R = R23 = -----------------
          2*PI*C*fc*sqrt(m)
Vastuksen R24 arvo saadaan vakion m avulla:
R24 = m*R
Tässä ei välttämättä kannata vastuksia yrittää saada alle 100 kilon, suosiolla voi käyttää suurempiakin. Vastukset voi jälleen pyöristää lähimpiin vakioarvoihin.

4. Vaihda äskenlasketut komponentit alkuperäisten tilalle.


Alipäästösuotimen modifioiminen

Alipäästöön vaikuttavat komponentit löytyvät erilliseltä säädinpaneelilta, johon myös jakotaajuuden säätö on sijoitettu:



1. Valitse säätöalueen yläraja (-3 dB) f3max, sekä suotimen Q-arvo. Q-arvoksi 0.707 on hyvä lähtökohta. Se tarjoaa hiukan alkuperäistä jyrkemmän vasteen laskun rajataajuuden ympäristössä. Sillä myöskin kondensaattorien arvojen suhteeksi tulee 2, joten toisen konkan saa tehtyä kytkemällä kaksi kondensaattoria rinnakkain. Alkuperäisillä arvoilla maksimisuodatustaajuus on aivan liian korkea, joten säätöalueen pienentäminen kannattaa. Suuremmilla Q-arvoilla vaste alkaa piikittämään ennen rajataajuutta, joten tuosta suuremmaksi arvoa ei kannata nostaa.

2. Valitse kondensaattorin C arvo ja laske ylärajataajuuden perusteella pienin tarvittava vastusarvo. 100 nF on hyvä lähtökohta kokeiluille. Muokkausta rajoittaa se tosiasia, että suotimessa potentiometrin arvo on 20k, joten rajat ovat rajoitetusti muutettavissa. Kondensaattorit C1 ja C2 joutuu vaihtamaan, jos Q-arvoksi valitsee jotain muuta kuin valmistaja, eli 0.605.

Ensin lasketaan tarvittava ominaistaajuus fc, halutulle Q-arvolle ja halutulle -3 dB taajuudelle:

                         f3max               
fc = -----------------------------------------------
     Sqrt(1-1/(2*Q^2)+1/2*Sqrt((1-4*Q^2+8*Q^4)/Q^4))
Sitten lasketaan vakio m, joka on siis kondensaattorien suhde ja määräytyy valitusta Q-arvosta:
m = 4*Q^2
Huomattavaa on, jos Q=1/sqrt(2), eli 0.707, niin m on 2. Seuraavaksi lasketaan vastusten R1 ja R2 arvot:
                  1
R1 = R2 =  -----------------  
           2*PI*C*fc*sqrt(m)
3. Ominaistaajuus alarajalla määräytyy sitten potikan maksimiarvon 20k perusteella:
                1
fc_min = ----------------
         2*PI*R*C*sqrt(m)
missä R on äsken laskettu vastusten R1 ja R2 arvo plus potentiometrin maksimiarvo (20k), ja C on kondensaattorin C2 arvo. Kondensaattorin C arvoa voi joutua hiukan iteroimaan, että saa järkevän säätöalueen. Vaihtamatta potentiometriä ei säätöaluetta muuten saa muutettua.

Todellinen -3 dB rajataajuus saadaan kaavasta:
f3_min = fc_min * Sqrt(1-1/(2*Q^2)+1/2*Sqrt((1-4*Q^2+8*Q^4)/Q^4)) 
4. Vaihda kondensaattorit suodinlevylle. C2 arvo on suoraan valittu C:n arvo ja C1:n arvoksi tulee m*C.



5. Vaihda vastukset R1 ja R2 levylle.


Simex BA-150 / BA-480 / BA-600 osien vastaavuustaulukko

Simex BA-600, BA-480 ja BA-150 ovat suotimien kytkennältään melko samanlaisia. Alipäästösuodin ja subsonic/boost ovat täysin identtisiä. Allaolevasta taulukosta löytyvät osien vastaavuudet.

Subsonic/boost-komponenttien vastaavuustaulukko
BA-600BA-480BA-150
C13C14C10
C14C15C11
R23R26R26
R24R27R27

Alipäästön komponenttien vastaavuustaulukko
BA-600BA-480BA-150
R1R28R31
R2R29R32
C1C16C12
C2C17C13

BA-480:n subsonicin komponenttien sijainnista on alla kuva:



Vastaavasti alipäästösuotimen komponentit löytyvät näistä paikoista:


Luultavaa on, että myös BA-300 on melkolailla samanlainen. Käsiini vaan ei ole päätynyt yhtään yksilöä.


Esimerkkimodifikaatioita

Esimerkkinä alipäästösuotimen säätöalueen tiputus ja boost/subsonic-suotimen vaihto lisä-alipäästöksi.

Subsonicin vaihto 100 Hz 2. asteen alipäästösuotimeksi

Valitaan mielivaltaisesti lisä-alipäästön -3 dB taajuudeksi 100 Hz, ja Q-arvoksi 0.707. Kondensaattorin C arvoksi ravistetaan hihasta 100 nF. Lasketaan siis vastuksen R arvo:
R = 1/(2*pi*sqrt(2)*100E-9*100) = 11.2 k 
Käytännössä lähin E12-sarjan vastus on 12k (E96:lla vastaava arvo olisi 11.1k tai 11.3k), jolloin rajataajuus onkin
fc = 1/(2*pi*sqrt(2)*100E-9*12000) = 93.8 Hz
Vaihdetaan BA-600:ssa (suluissa BA-480:n vastaavat komponenttireferenssit) vaihdetaan kondensaattoreiden C13(C14) ja C14(C15) tilalle lasketut 11.2 kilo-ohmin vastukset (tai mikä sopiva kaupasta ostettua arvo onkaan) ja vastuksen R23(R26) tilalle 2 kpl rinnankytkettyä 100 nF kondensaattoria, ja vastuksen R24(R27) tilalle yksi.

Jos haluaa hifistellä, niin voi käyttää 0.1% vastuksia maun mukaan. Vastusten toleranssi pitäisi olla enintään 1%, suuremmilla (esim. 5%) toleransseilla voi tulla ongelmia taajuusvasteen kanssa.

Alipäästön suotoalueen tiputus ja Q-arvon muuttaminen

Ravistetaan hihasta halutuksi matalimmaksi sähköiseksi jakotaajuudeksi 18 Hz sekä Q-arvo 0.707, ja lasketaan tarvittava kondensaattori (yritetään selvitä ilman vastuksen tai potikan vaihtoa, muistetaan että potikan + vastusten arvo maksimissa on 28.2 kohm):
C = 1/(2*pi*28200*sqrt(2)*18) = 221 nF 
Vaihdetaan kondensaattorin C1(C16) tilalle 2 rinnankytkettyä 220 nF kondensaattoria ja C2(C17) tilalle 220 nF kondensaattori. Jälleen sulussa olevat referenssit koskevat BA480:stä. Tällöin säätöalueeksi saadaan minimistä
fmin = 1/(2*pi*28200*sqrt(2)*220e-9) = 18.1 Hz
maksimiin
fmax = 1/(2*pi*8200*sqrt(2)*220e-9) = 62.4 Hz
Korkein saatava sähköinen jakotaajuus määräytyy pitkälti potikasta ja vastuksista R1 ja R2. Tässä ei siis ole niin paljoa valinnanvapautta kuin ylipäästösuotimen osalta. On suositeltavaa käyttää tarkkuuskondensaattoreita, vaikka tuskin maailma kaatuu jos käyttää 5% tai 10% konkkia. Elektrolyyttejä ei pidä käyttää.


Viimeksi päivitetty 5.11.2003

©
Janne Ahonen 2002-2003.