Analogiasuunnittelu-kirjasta löytämäni bugit

• Sivu 8: ...Teho on virran ja jännitteen summa.
  Normaalisti, teho on virran ja jännitteen tulo.
  
  
• Sivu 9: ...Tämä on helppo hahmottaa ajattelemalla, että alempi negatiivinen puolijakso käännetään nurinpäin ylös positiivisen viereen ja väliin jäävät notkot tasoitetaan leikkaamalla huipuista tarvittavat palat...
  Väärin, tuo laskentatapa johtaa kokoaaltotasasuunnatun sinin keskiarvoon, joka on 2/pi kertaa huippuarvo. Oikea tapa määritellä tehollisarvo on korottaa jännite toiseen ja sitten laskea siitä keskiarvo josta otetaan neliöjuuri (RMS).
  
  
• Sivu 10: Pienjännitteisessä analogiasuunnittelussa eristeiden sähköisillä ominaisuuksilla ei ole merkitystä..
  Väärin, mitattaessa erittäin pieniä virtoja (femtoampeereita), tavalliset eristeet ovat lähes oikosulkuja joten niiden ominaisuuksiin on kiinnitettävä erittäin paljonkin huomiota.
  
  
• Sivu 12: ..Niiden tehonkesto on pieni, kuvan vastuksella 0,125 W..
  Olisi hyvä ollut mainita, että kotelotyyppi on 0805, niiden tehonkesto on 0,125W. Mutta 1206:set yleensä kestävät 0,25 Wattia, kun taas 0603-kokoiset SMD-vastukset kestävät 0,063 W häviötehon.
  
  
• Sivu 12: ..jota käytetään muun muassa televisioissa esimagnetoinnin säätöön..
  Televisioissa PTC on yleensä demagnetoinnin (eikä esimagnetoinnin) ohjauksessa, eli aluksi tulee demagnetointikelaan suuri virta, joka pienenee PTC-vastuksen lämmetessä, ja näin poistaa magnetismin kuvaputken läheisyydessä olevista magneettisista metalleista.
  
  
• Sivu 13: ..ja niitä valmistetaan sarjojen E6-E96 mukaan..
  Vastuksia löytyy myös E192-sarjan mukaan, mutta toki alkavat olla jo harvinaisia.
  
  
• Sivu 15: ..Termostaattikäyttöön tarkoitetuissa 230 VAC vaihtovirralla toimivissa NTC-vastuksissa on suuren virran (5-10 A) kestävät kytkinkärjet..
  Tuollaisia sanotaan yleensä termostaateiksi sinänsä, ei NTC vastuksiksi.
  
  
• Sivu 15: ..Sen sijaan PTC-vastuksen resistanssin määrää sen kautta kulkevan virran voimakkuus..
  Kyllä se lämpötila sen vastuksen määrää, virta vain lämmittää sitä vastusta.
  
  
• Sivu 16: Kirjoittaja puhuu täällä VDR-vastuksista, kun pitäisi puhua LDR-vastuksista (kirjoitusvirhe?)
  
  
• Sivu 19: vastuksen minimiarvo tietyllä virralla ja teholla on R=1/(I^2*P)..
  Kaava on väärin ratkaistu, pitäisi olla: P = I^2*R => R = P/(I^2)!
  
  
• Sivu 21: ...Ennen PWM-tekniikkaa tehoa säädettiin hakkuriteholähteissä signaalin taajuutta muuttamalla, mutta menetelmän hyötysuhde oli huomattavasti huonompi...
  Itse asiassa hyötysuhde on aikalailla sama, mutta PFM tuottaa suuremman rippelijännitteen kuin PWM.
  
  
• Sivu 30: ..RC-piirin impedanssi Z lasketaan kuten kahdella vastuksella, mutta kaavaan sijoitetaan Xc...
  Juuri edellisellä aukeamalla kirjoittaja itse kertoo, miten resistanssin ja reaktanssin rinnankytkennän impedanssin itseisarvo lasketaan. Tässä kuitenkin oppi on unohtunut.
  
  
• Sivu 34: ...Kyllästyminen tapahtuu silloin, kun molekyylit eivät enää pysty liikkumaan...
  Magneettisten materiaalien kyllästystila saavutetaan kun kaikki materiaalin alkeismagneetit ovat jo kääntyneet ulkoisen kentän määräämään suuntaan.
  
  
• Sivu 36: ...Verkkomuuntajassa käytetääm rautasydäntä juuri suuremman tehonsiedon takia...
  Itse asiassa muuntajassa sydänmateriaali ei siirrä tehoa lainkaan, ensiökierrokset määräävät maksimivuontiheyden. Syy miksi verkkomuuntajissa käytetään rautasydäntä on se, että 50 Hz:llä tarvittava ensiöinduktanssi on niin suuri (henryluokkaa), että kierrosmäärä tavalliselle ferriitille olisi epäkäytännöllisen suuri.
  
  
• Sivu 45: Laskuesimerkissä on virhe. Virta pitää korottaa toiseen, eli P=(31.8 A)^2 * 3.14 ohm * 0.0314W = 99.7 W. Pätöteho on siis noin 100 wattia.
  
  
• Sivu 51: ...Jos diodia lämmitetään varovasti juottimen terällä, sen kynnysjännite suurenee...
  Itse asiassa piidiodin kynnysjännite pienenee n. 2.2 mV celsiusastetta kohti lämpötilan noustessa.
  
  
• Sivu 51: Esitetty diodin "ominaiskäyrä" on kytkennän lähtöjännite tulojännitteen funktiona. Diodin ominaiskäyrässä on oikeasti vain diodin virta versus sen yli vaikuttava jännite.
  
  
• Sivu 62: ...jännitepiikki on on helposti jopa kaksinkertainen 12V tulojännitteeseen nähden...
  Jännitepiikin korkeus riippuu induktanssin määrittely-yhtälön E=L*di/dt mukaan virran muutosnopeudesta, joten mitään varsinaista tarkkaa ylärajaa jännitepiikille ei ole. Jännite voi nousta jopa kilovolttiluokkaan jos virran muutosnopeus on riittävä.
  
  
• Sivu 62: ...kelan ominaisuutta muuttaa varastoimansa energia vastakkaismerkkiseksi käytetään hyväksi niin sanotuissa hakkurivirtalähteissä...
  Hakkurivirtalähteissä käytetään hyödyksi kelaan magneettikenttään varastoituvaa energiaa, ja sitä että kelan virta ei muutu heti vaikka sen yli oleva jännite muuttuisi. Energia ei tosiaankaan käänny "vastakkaismerkkiseksi".
  
  
• Sivu 71: Yhteisemitterivahvistimen tuloimpedanssi on suuri, ja lähtöimpedanssi pieni, juuri toisinpäin kuin taulukossa.
  
  
• Sivu 100: ...Koska Shottky-diodi D1 rajoittaa jännitteen noin -0.5 volttiin, kelan oikean pään on noustava vastaavasti positiiviselle puolelle...
  Kelan oikean pään jännite ei nouse juurikaan, ainoastaan virta joka kulki hakkuriregulaattorin annosta kelaan, kommutoituu nyt kulkemaan diodin D1 kautta, ja lataa lähtökondensaattoria ja syöttää kuormaa. Kirjoittajalla näyttää olevan tässä vaikeuksia tajuta kelan ja konkan eroa.
  
  
• Sivu 100: ...Tällaisella kytkennällä lähtöjännite voi olla tulojännitettä suurempikin, jopa kaksinkertainen...
  Kyseinen kytkentä on step-down (buck), jolla saadaan tunnetusti maksimissaan tulojännitteen suuruinen lähtöjännite.
  
  
• Sivu 145: Täällä todellinen killeribugi: Nelikköoparin käyttöjännitteet on piirretty väärinpäin.
  
  
• Sivu 181: ...kohinaksi ilmoitetaan 18 nV/sqrt(Hz). Korva kuulee herkimmin kohinan noin 8 kHz kohdalla, jolla kohinan määräksi saadaan 1,6 µV...
  Kohina ei esiinny millään taajuudella, vaan kokonaiskohinajännitettä määritettäessä pitää kohinatiheys kertoa kaistaleveyden neliöjuurella. Siispä tekstissä laskettu arvo on 8 kHz levyisen kaistan sisältämän kohinan tehollisarvo, ei 8 kHz taajuudella esiintyvä kohinajännite.
  
  
• To Be continued..